Kuolemaan liittyy paljon käytännön kysymyksiä liittyen käytännön järjestelyihin, perinnönjakoon ja muuhun kuolemanjälkeiseen asioiden järjestämiseen. Mutta mitä tapahtuu menehtyneen henkilön digitaaliselle omaisuudelle kuten sosiaalisen median sisällöt tai pilvipalveluihin tallennetut tiedot? Entäpä laitteiden ja palveluiden käyttäjätunnukset, puhelimien pääsykoodit tai salasanat? Digitaalisen tiedon hyödyntäminen, pelastaminen, säilyttäminen tai poistaminen on vaikeaa, jos menehtyneen henkilön käyttämiin laitteisiin ei edes pääse sisään.

Näitä kysymyksiä jouduin kohtamaan aivan äskettäin myös omassa elämässäni.

Tietojen käsittelykäytännöt ovat kirjavia

Kuoleman kohdatessa omaisten, ystävien tai kuolinpesän olisi usein hyvä päästä tavalla tai toisella kirjautumaan kuolleen henkilön hallussa olleisiin palveluihin tai laitteisiin. Digitaalisesti tallennetun tiedon säilyttäminen, palauttaminen tai poistaminen voi olla hyvinkin tärkeää erityisesti silloin, jos henkilön kuolema on tapahtunut äkillisesti ja yllättäen. Laitteissa tai pilvipalveluissa voi olla myös jotain erityisen tärkeää tietoa, joka voi auttaa menehtyneen henkilön asioiden järjestämisessä.

Tällä hetkellä kuoleman jälkeinen digitaalisten palveluiden tunnusten ja palvelussa olevien tietojen käsittely riippuu aina palveluntarjoajista ja heidän käytännöistään. Yleisesti ottaen on olemassa kolme tapaa, joilla digitaalisten palveluiden tunnukset ja ja palveluissa olevat tiedot usein käsitellään kuoleman jälkeen:

1. Poistaminen

Jotkut palveluntarjoajat tarjoavat mahdollisuuden poistaa käyttäjätili ja siihen liittyvät tiedot kokonaan kuoleman jälkeen. Tämä voi vaatia todisteita tai dokumentaatiota, kuten kuolintodistuksen, jotta käyttäjän kuolema voidaan vahvistaa.

2. Muokkaaminen tai muuttaminen

Toiset palveluntarjoajat mahdollistavat käyttäjätunnuksen ja siihen liittyvien tietojen muokkaamisen, jotta ne voidaan siirtää tai jakaa esimerkiksi perheenjäsenille tai läheisille. Tämä voi sisältää muutoksia yksityisyysasetuksiin tai jopa muistotilatunnuksen luomisen.

3. Muistotila

Jotkut sosiaalisen median palvelut tarjoavat erityisiä ”muistotiloja” tai ”muistosivuja” kuolleiden käyttäjien profiileille. Nämä sivut voidaan asettaa erityiseen tilaan, jossa niitä voi edelleen käyttää muistojen jakamiseen ja käyttäjän muistamiseen.

Digitaalisen tiedon testamentointiin kannattaisi varautua

Tällä hetkellä henkilön on vaikeaa määritellä omaa tahtoaan siihen, kuinka hänen digitaalisia tietojaan käsitellään kuoleman jälkeen. Erityisesti jos kuolema on ollut yllättävä, asiaa ei välttämättä ole tullut edes harkinneeksi. Testamentissa voi näistä toki mainita, mutta kuinka moni meistä kirjaa testamenttiinsa verkkopalveluidemme käyttäjätunnuksia? En minä ainakaan.

Kuvitellaanpa vaikka tilanne, jossa henkilö menehtyy äkillisen onnettomuuden tai tapaturman seurauksena. Häneltä jää todennäköisesti jälkeensä lukuisia henkilökohtaisia verkkoympäristöjä, joita hän on käyttänyt ja joihin hän on tallentanut tietoa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sosiaalisen median palvelut, sähköpostipalvelut, digitaaliset valokuva-arkistot, pilvipalvelut tai henkilön ylläpitämät verkkopalvelut. Henkilöllä on todennäköisesti ollut käytössä myös erilaisia mobiililaitteita, tietokoneita, älytelevisioita tai muita laitteita, joihin muilla henkilöillä ei ole välttämättä pääsyä.

Mitä näille tiedoille ja laitteille tapahtuu?

Pitkän ja usein melko raskaan prosessin jälkeen joiltain palveluntarjoajilta voi mahdollisesti saada jotain tietoja – tai sitten ei. Yhtenäisiä käytäntöjä ei ole. Menehtyneen henkilön käyttämille laitteille kirjautuminen on todennäköisesti lähes mahdotonta jos käyttäjtunnuksia ja salasanoja ei ole tiedossa. Siten myös laitteissa olevat sovellukset ja tieto jäävät saavuttamattomiin. Usein henkilökohtaiset laitteet joudutaan joko palauttamaan tehdasasetuksiin tai fyysisesti tuhoamaan. Näin toimien menetetään tietenkin myös kaikki sellainen data, joka on tallennettuna näihin laitteisiin.

Voisiko asiaan keksiä jonkinlaisen ratkaisun, jossa henkilö voisi hyvissä ajoin elinaikanaan päättää, mitä hänen digitaalisille tiedoille ja hallussaan oleville laitteille tapahtuu kuoleman jälkeen? Tarvittaisiinko tänä päivänä digitaalisen tiedon testamentti?

Ratkaisuna Toive – digitaalisen testamentin mobiilisovellus

Toive on mobiilipalvelu, joka mahdollistaa digitaalisen testamentin tekemisen. Palveluun tunnistaudutaan vahvasti mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla. Sovelluksessa henkilö voi ensinnäkin kirjata käyttämiensä palveluiden osoitteita ja kirjautumistietoja (kuvat 3-4). Toiseksi hän voi lisätä haluamiaan henkilöitä ja määrittää kenelle heistä kuoleman jälkeen jaetaan minkäkin palvelun kirjautumistieto ja toive siitä, mitä kussakin palvelussa olevalle digitaaliselle sisällölle tehdään Kuvat 4-5.

Käyttäjä näkee sovelluksessa henkilöittäin listattuna millaisia tietoja hän on kenellekin määrittänyt jaettavaksi kuolemansa jälkeen ja voi halutessaan muokata määrittelyään (Kuvat 6-7).

Toive-palvelun etusivulla käyttäjä näkee onko hänen määrittämiensä tietojen jakaminen kuoleman jälkeen päällä vai ei. Halutessaan käyttäjä voi muuttaa asetusta liukupainikkeella, jolloin digitaalinen testamentti ei aktivoidu kuoleman jälkeen. (Kuva 2).

Etusivulta käyttäjä näkee myös kuinka monta eri tietoa hän on lisännyt palveluun. Halutessaan käyttäjä voi lisätä sovelluksessa myös vapaamuotoisen tekstin tai ladata esimerkiksi kameralla kuvattuja paperidokumentteja. Käyttäjä voi myös halutessaan tallentaa sovellukseen videotervehdyksen. Kaikki nämä voidaan määrittää jaettavaksi halutuille henkilöille kuoleman jälkeen. (Kuva 2).

Asetuksissa käyttäjä voi hallita sovelluksen yleisiä asetuksia, ladata kaikki lisäämänsä tiedot sekä halutessaan myös poistaa kerralla sovelluksesta kaikki lisäämänsä tiedot (kuva 8).

Toive hyödyntää jo olemassa olevia palveluita ja rajapintoja

Toive-sovelluksella tallennetut tiedot voitaisiiin säilöä esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään tietovarantoon, joka on yhteydessä Toive-sovelluksen lisäksi myös Väestötietojärjestelmään ja Suomi.fi-viesteihin.

Tietojen hyödyntäminen voisi tapahtua esimerkiksi näin:

1. Henkilön kuolemasta tulee tieto Väestörekisteriin.

2. Tiedon perusteella tarkistetaan automaattisesti, onko kuolleella henkilöllä digitaalinen testamentti käytössä.

3. Jos näin on, Suomi.fi-viestit lähettää viestin kaikille niille henkilöille, jotka menehtynyt henkilö on lisännyt omaan digitaaliseen testamenttiinsa. Viestissä pyydetään vastaanottajaa avaamaan Toive-mobiilisovellus tai lataamaan se sovelluskaupasta.

4. Vastaanottaja avaa oman Toive-sovelluksensa ja tunnistautuu. Hän näkee sovelluksen etusivulla ne tiedot, jotka menehtynyt henkilö on aiemmin määritellyt kyseisen käyttäjän saataville kuolemansa jälkeen.

The post #4 – Toive – digitaalisen tiedon testamentti first appeared on Disruptedby.

Vaikka henkilökohtaisen avustajan tarve liitetään usein vammaan tai muutoin alentuneeseen toimintakykyyn, avustajasta voisi olla merkittävää hyötyä meille kaikille, aivan arkisessakin elämässä.

Entä jos tämä avustaja ei olisikaan ihminen? Voisiko se olla väsymätön, henkilökohtainen ja oppiva tekoälyapuri?

Yksilöllisen elämäntilannetietoisuuden puute julkisissa palveluissa

Tavallisena kansalaisena minusta tuntuu välillä haastavalta asioida suomalaisten viranomaisten kanssa. Vaikka digitaaliset asiointipalvelut ovat sinällään toimivia, niin käyttäjänä ja kansalaisena tunnen usein hukkuvani viranomaissiiloihin. En välttämättä ymmärrä toimintamahdollisuuksiani erilaisten muutosten keskellä tai millaista yhteiskunnan tukea voisin milloinkin saada. Kokonaisuus on sumea ja tilannetietoisuuden hahmottaminen on vaikeaa.

Kun tarvitsen yhteiskunnan tuottamia palveluita, tukea tai tietoa, niin viranomaisen ensimmäinen olettama on useimmiten se, että osaan sijoittaa itseni johonkin tiettyyn elämäntilanteeseen. Asiointia helpottaa myös se, jos tiedän mitä olen etsimässä.

Miksi näin on?

Hyvin usein julkisektorin palveluiden rakenne suunnitellaan elämäntilannelähtöiseksi, mutta kansalaisen henkilökohtaisen elämäntilanteen huomioiminen on usein lähes olematonta. Elämäntilanteita käsitellään geneerisinä, samankaltaisuuksista koostuvina joukkoina. Elävässä elämässä yksittäiseen elämäntilanteeseen kuuluvan henkilön tilanne voi kuitenkin poiketa merkittävillä tavoilla keskimäärin samassa tilanteessa olevista henkilöistä.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa opiskeluiden aloittaminen.

Opintoja aloittavan henkilön tilanne voi poiketa merkittävästi ”keskiarvoisesta” opiskelevasta nuoresta. Hän voi olla esimerkiksi ulkomaalainen tai Suomeen opintojen perässä muuttava ja vain vähän kieltä osaava. Hän voi olla perheellinen, yksinhuoltaja, eroamassa tai muuttamassa kihlattunsa kanssa yhteen. Hän voi olla rikas, köyhä, velkojen kanssa painiva tai vaikkapa mielenterveyskuntoutuja. Hän voi olla ilman minkäänlaisia tukiverkostoja elävä tai täysin eri kulttuurista ponnistava henkilö. Henkilö voi olla vahvasti itseohjautuva, passiivinen, pelokas tai masentunut. Hän ei myöskään välttämättä ole edes nuori. Henkilö voi aloittaa tutkinto-opiskelun, muun opiskelun, olla täydennysopiskelija tai jatkaa aiemmin keskenjääneitä opintojaan.

Kuinka lukemattomien eri kombinaatioiden viidakossa voin löytää oikea-aikaisesti omaan tilanteeseeni olennaisti kuuluvan tiedon, palvelut sekä yhteiskunnan tuen?

Erityisesti elämän muutostilanteissa henkilön kognitiivinen tai fyysinen jaksaminen voi olla uhattuna. Selvityminen sekä tiedon ja palveluiden aktiivinen etsiminen voi tuntua ylitsepääsemättömän raskaalta, jos oikea-aikaista apua ei ole saatavilla.

Tekoälyavustaja auttaa, mutta ei kontrolloi

Tekoälyyn pohjautuva avustaja voi olla hyödyllinen apu monessa arjen tilanteessa. Tällainen avustaja voi esimerkiksi auttaa henkilöä löytämään tietoa, muistuttamaan tärkeistä asioista, hallitsemaan aikatauluja, tekemään päätöksiä ja jopa suorittamaan tehtäviä henkilön puolesta.

Tekoälypohjaisen avustajan ominaisuuksia ovat mm. nopeus, tarkkuus, käytettävyys ja skaalautuvuus. Avustaja voi käyttää erilaisia teknologioita, kuten puheentunnistusta, kuvantunnistusta, luonnollisen kielen prosessointia ja koneoppimista, jotta se voi ymmärtää käyttäjän tarpeita ja vastata niihin nopeasti ja tarkasti – jopa proaktiivisesti.

Tällainen avustaja voi olla erityisen hyödyllinen henkilöille, joilla on esimerkiksi muistiongelmia tai muita neurologisia sairauksia, jotka vaikuttavat heidän kykyynsä suorittaa päivittäisiä tehtäviä. Tekoälypohjaisen avustajan käyttö voi myös olla hyödyllistä ihmisille, jotka tarvitsevat apua esimerkiksi päätöksenteossa.

Voisiko ihmisen elämänkaaren mukana kulkea oma tekoälyyn perustuva avustaja, joka oppisi tehdyistä ratkaisuista ja elämässä tapahtuneista asioista? Avustaja voisi yhdistää keräämäänsä tietoa sekä tietoon pohjautuen ehdottaa kansalaiselle oikea-aikaisia toimintoja, juuri hänen tilanteessaan.

Konsepti: ”AI/Vaste” – henkilökohtainen, sinut ja elämäsi tilanteet tunteva tekoälyavustaja

Kun ihminen syntyy, hänelle luodaan henkilötunnuksen ohella automaattisesti myös oma henkilökohtainen tekoälyavustaja, AI/Vaste. Tämä avustaja kulkee mukana läpi elämän ja kehittyy jatkuvasti älykkäämmäksi, kun se ymmärtää henkilön elämän varrella kertynyttä dataa sekä tehtyjä päätöksiä.

AI/Vaste on yhteydessä julkishallinnon tietovarastoihin ja osaa hyödyntää sekä julkisista lähteistä saatavaa tietoa, että avustettavan omaa henkilökohtaista dataa. Näitä tietoja yhdistelemällä avustaja voi tarjota henkilölle tietoja tai palveluita, joita avustettava ei välttämättä itse edes osaa tunnistaa.

AI/Vaste on myös yhdistettynä muiden perheenjäsenten omiin avustajiin. Perhekunnasta saatavan yhdistelmätiedon avulla esimerkiksi puolisosta tai perheen tilanteesta riippuvaisia palveluita tai sosiaalietuuksia pystytään siten optimoimaan – ja myös automatisoimaan.

Kuinka ja missä tällaista tekoälyavustajaa voi käyttää?

Tässä konseptissa tekoälyavustajan eli oman AI/Vasten käyttöliittymänä toimii henkilökohtainen älypuhelin ja siinä oleva sovellus. Sovellus ilmoittaa käyttäjälle keskustelevan käyttöliittymän avulla asioista, johon avustettavan kannattaa reagoida ja hoitaa henkilön puolesta arkisia asioita. AI/Vaste voi kysyä avustettavalta esimerkiksi lupaa lähettää viranomaiselle jokin häntä koskeva tieto tai se voi kertoa avustettavan elämänmuutoksen johdosta tapahtuvaan toimeentulon optimointimahdollisuuteen. Se voi myös muistuttaa käyttäjää esimerkiksi lääkkeiden ottamisesta reseptin mukaisesti.

Käyttäjä voi tietenkin myös itse kysyä apua avustajalta esimerkiksi puhumalla:

”Hei Vaste, mietimme tyttöystäväni kanssa muuttamista yhteiseen vuokra-asuntoon Lahteen. Vuokra on noin 850 euroa kuussa. Minä jatkan opintojani ja tyttöystäväni omia opintojaan, tulomme eivät muutu. Voitko kertoa, mitä eri tukia voimme saada, kuinka paljon ja voitko myös esitäyttää kaikki hakemukset?”

AI/Vasten päänäkymässä (kuva 1) käyttäjä näkee uusimmat ja tärkeimmät asiat, joihin hänen tulisi reagoida. AI/Vaste voi esimerkiksi havaita ja ilmoittaa henkilön passin vanhenevan lähiaikoina. Jos käyttäjä haluaa, hän voi avata AI/Vasten kanssa tähän liittyvän keskustelun (kuva 2). Keskustelun myötä avustaja voi tehdä uuden passihakemuksen sekä varata Poliisin ajanvarauspalvelusta henkilölle sopivan ajan. Sovellus voi myös tehdä esimerkiksi reseptien uusimispyyntöjä ja muistuttaa henkilöä lääkkeiden ottamisesta reseptin mukaisesti (Kuva 3).

Käyttäjä voi myös aloittaa itse keskustelun AI/Vasten kanssa ja tiedustella esimerkiksi asumiseen liittyviä asioita (kuva 4). Sovellus analysoi käyttäjän ilmoittamia tietoja sekä hänestä jo tiedossaan olevaa dataa ja osaa ehdottaa niiden pohjalta oikeanlaisia toimintoja.

AI/Vaste myös listaa käyttäjän kansalaishistoriaa sekä elämän aikana tehtyjä erilaisia ratkaisuita (kuva 5). Kansalaisen ei tarvitse kaivaa itse omia tietojaan eri viranomaisten asiointipalveluista. AI/Vaste esittää tiedot kronologisesti, suodatettuna tai käyttäjän antamien hakuehtojen perusteella.

Ai/Vaste huolehtii käyttäjälle tärkeistä arkisista asioista, vaikka puhelin olisi lukittuna ja sovellus taustalla suljettuna (Kuva 7).

Koska kyseessä on sensitiivinen palvelu, tietoturvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Käyttäjä voi luonnollisesti itse määrittää mihin henkilökohtaisiin tietoihin avustajasovelluksella on pääsy. AI/Vastessa käyttäjä voi hallita oman avustajasovelluksensa yhteyttä muihin avustajiin sekä viranomaistahoihin (kuva 6).

Sovelluksessa on myös käytössä vahva tunnistautuminen, biotunnistautuminen ja se osaa tunnistaa myös oikean käyttäjän äänen.

Lopuksi

Tekoälyavustajakonsepti AI/Vaste esittelee uudenlaisen tavan tukea kansalaisten elämää. Konsepti tarjoaa esimerkin siihen, kuinka julkisten palveluiden ja tietosisältöjen viidakossa teknologia voisi auttaa ja tarjota relevantteja, henkilökohtaisia toimintaehdotuksia.

Tämänhetkiset laajoihin kielimalleihin ja tekoälyyn pohjautuvat sovellukset kuten esimerkiksi ChatGPT, Google Bard ja Dall-E toimivat jo hämmästyttävällä tavalla. Olisiko tekoälyloikan aika myös julkisten palveluiden tarjoamisessa kansalaisille?

Onko sinulla ideoita siitä, kuinka konseptia voisi edelleen kehittää? Ota yhteyttä, niin jatkokehitämme AI/Vaste -avustajakonseptia sinun ideoihisi perustuen!

The post #3 – Henkilökohtainen tekoälyavustaja first appeared on Disruptedby.