Kuolemaan liittyy paljon käytännön kysymyksiä liittyen käytännön järjestelyihin, perinnönjakoon ja muuhun kuolemanjälkeiseen asioiden järjestämiseen. Mutta mitä tapahtuu menehtyneen henkilön digitaaliselle omaisuudelle kuten sosiaalisen median sisällöt tai pilvipalveluihin tallennetut tiedot? Entäpä laitteiden ja palveluiden käyttäjätunnukset, puhelimien pääsykoodit tai salasanat? Digitaalisen tiedon hyödyntäminen, pelastaminen, säilyttäminen tai poistaminen on vaikeaa, jos menehtyneen henkilön käyttämiin laitteisiin ei edes pääse sisään.

Näitä kysymyksiä jouduin kohtamaan aivan äskettäin myös omassa elämässäni.

Tietojen käsittelykäytännöt ovat kirjavia

Kuoleman kohdatessa omaisten, ystävien tai kuolinpesän olisi usein hyvä päästä tavalla tai toisella kirjautumaan kuolleen henkilön hallussa olleisiin palveluihin tai laitteisiin. Digitaalisesti tallennetun tiedon säilyttäminen, palauttaminen tai poistaminen voi olla hyvinkin tärkeää erityisesti silloin, jos henkilön kuolema on tapahtunut äkillisesti ja yllättäen. Laitteissa tai pilvipalveluissa voi olla myös jotain erityisen tärkeää tietoa, joka voi auttaa menehtyneen henkilön asioiden järjestämisessä.

Tällä hetkellä kuoleman jälkeinen digitaalisten palveluiden tunnusten ja palvelussa olevien tietojen käsittely riippuu aina palveluntarjoajista ja heidän käytännöistään. Yleisesti ottaen on olemassa kolme tapaa, joilla digitaalisten palveluiden tunnukset ja ja palveluissa olevat tiedot usein käsitellään kuoleman jälkeen:

1. Poistaminen

Jotkut palveluntarjoajat tarjoavat mahdollisuuden poistaa käyttäjätili ja siihen liittyvät tiedot kokonaan kuoleman jälkeen. Tämä voi vaatia todisteita tai dokumentaatiota, kuten kuolintodistuksen, jotta käyttäjän kuolema voidaan vahvistaa.

2. Muokkaaminen tai muuttaminen

Toiset palveluntarjoajat mahdollistavat käyttäjätunnuksen ja siihen liittyvien tietojen muokkaamisen, jotta ne voidaan siirtää tai jakaa esimerkiksi perheenjäsenille tai läheisille. Tämä voi sisältää muutoksia yksityisyysasetuksiin tai jopa muistotilatunnuksen luomisen.

3. Muistotila

Jotkut sosiaalisen median palvelut tarjoavat erityisiä ”muistotiloja” tai ”muistosivuja” kuolleiden käyttäjien profiileille. Nämä sivut voidaan asettaa erityiseen tilaan, jossa niitä voi edelleen käyttää muistojen jakamiseen ja käyttäjän muistamiseen.

Digitaalisen tiedon testamentointiin kannattaisi varautua

Tällä hetkellä henkilön on vaikeaa määritellä omaa tahtoaan siihen, kuinka hänen digitaalisia tietojaan käsitellään kuoleman jälkeen. Erityisesti jos kuolema on ollut yllättävä, asiaa ei välttämättä ole tullut edes harkinneeksi. Testamentissa voi näistä toki mainita, mutta kuinka moni meistä kirjaa testamenttiinsa verkkopalveluidemme käyttäjätunnuksia? En minä ainakaan.

Kuvitellaanpa vaikka tilanne, jossa henkilö menehtyy äkillisen onnettomuuden tai tapaturman seurauksena. Häneltä jää todennäköisesti jälkeensä lukuisia henkilökohtaisia verkkoympäristöjä, joita hän on käyttänyt ja joihin hän on tallentanut tietoa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sosiaalisen median palvelut, sähköpostipalvelut, digitaaliset valokuva-arkistot, pilvipalvelut tai henkilön ylläpitämät verkkopalvelut. Henkilöllä on todennäköisesti ollut käytössä myös erilaisia mobiililaitteita, tietokoneita, älytelevisioita tai muita laitteita, joihin muilla henkilöillä ei ole välttämättä pääsyä.

Mitä näille tiedoille ja laitteille tapahtuu?

Pitkän ja usein melko raskaan prosessin jälkeen joiltain palveluntarjoajilta voi mahdollisesti saada jotain tietoja – tai sitten ei. Yhtenäisiä käytäntöjä ei ole. Menehtyneen henkilön käyttämille laitteille kirjautuminen on todennäköisesti lähes mahdotonta jos käyttäjtunnuksia ja salasanoja ei ole tiedossa. Siten myös laitteissa olevat sovellukset ja tieto jäävät saavuttamattomiin. Usein henkilökohtaiset laitteet joudutaan joko palauttamaan tehdasasetuksiin tai fyysisesti tuhoamaan. Näin toimien menetetään tietenkin myös kaikki sellainen data, joka on tallennettuna näihin laitteisiin.

Voisiko asiaan keksiä jonkinlaisen ratkaisun, jossa henkilö voisi hyvissä ajoin elinaikanaan päättää, mitä hänen digitaalisille tiedoille ja hallussaan oleville laitteille tapahtuu kuoleman jälkeen? Tarvittaisiinko tänä päivänä digitaalisen tiedon testamentti?

Ratkaisuna Toive – digitaalisen testamentin mobiilisovellus

Toive on mobiilipalvelu, joka mahdollistaa digitaalisen testamentin tekemisen. Palveluun tunnistaudutaan vahvasti mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla. Sovelluksessa henkilö voi ensinnäkin kirjata käyttämiensä palveluiden osoitteita ja kirjautumistietoja (kuvat 3-4). Toiseksi hän voi lisätä haluamiaan henkilöitä ja määrittää kenelle heistä kuoleman jälkeen jaetaan minkäkin palvelun kirjautumistieto ja toive siitä, mitä kussakin palvelussa olevalle digitaaliselle sisällölle tehdään Kuvat 4-5.

Käyttäjä näkee sovelluksessa henkilöittäin listattuna millaisia tietoja hän on kenellekin määrittänyt jaettavaksi kuolemansa jälkeen ja voi halutessaan muokata määrittelyään (Kuvat 6-7).

Toive-palvelun etusivulla käyttäjä näkee onko hänen määrittämiensä tietojen jakaminen kuoleman jälkeen päällä vai ei. Halutessaan käyttäjä voi muuttaa asetusta liukupainikkeella, jolloin digitaalinen testamentti ei aktivoidu kuoleman jälkeen. (Kuva 2).

Etusivulta käyttäjä näkee myös kuinka monta eri tietoa hän on lisännyt palveluun. Halutessaan käyttäjä voi lisätä sovelluksessa myös vapaamuotoisen tekstin tai ladata esimerkiksi kameralla kuvattuja paperidokumentteja. Käyttäjä voi myös halutessaan tallentaa sovellukseen videotervehdyksen. Kaikki nämä voidaan määrittää jaettavaksi halutuille henkilöille kuoleman jälkeen. (Kuva 2).

Asetuksissa käyttäjä voi hallita sovelluksen yleisiä asetuksia, ladata kaikki lisäämänsä tiedot sekä halutessaan myös poistaa kerralla sovelluksesta kaikki lisäämänsä tiedot (kuva 8).

Toive hyödyntää jo olemassa olevia palveluita ja rajapintoja

Toive-sovelluksella tallennetut tiedot voitaisiiin säilöä esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään tietovarantoon, joka on yhteydessä Toive-sovelluksen lisäksi myös Väestötietojärjestelmään ja Suomi.fi-viesteihin.

Tietojen hyödyntäminen voisi tapahtua esimerkiksi näin:

1. Henkilön kuolemasta tulee tieto Väestörekisteriin.

2. Tiedon perusteella tarkistetaan automaattisesti, onko kuolleella henkilöllä digitaalinen testamentti käytössä.

3. Jos näin on, Suomi.fi-viestit lähettää viestin kaikille niille henkilöille, jotka menehtynyt henkilö on lisännyt omaan digitaaliseen testamenttiinsa. Viestissä pyydetään vastaanottajaa avaamaan Toive-mobiilisovellus tai lataamaan se sovelluskaupasta.

4. Vastaanottaja avaa oman Toive-sovelluksensa ja tunnistautuu. Hän näkee sovelluksen etusivulla ne tiedot, jotka menehtynyt henkilö on aiemmin määritellyt kyseisen käyttäjän saataville kuolemansa jälkeen.

The post #4 – Toive – digitaalisen tiedon testamentti first appeared on Disruptedby.

• työllisyyden lisäämistä
• hallinnon toiminnan tehostamista
• tasa-arvoisuuden kehittämistä
• inklusiivisuuden lisäämistä yhteiskunnassa
• köyhyyden ja väliinputoamisen vähentämistä
• sosiaaliturvajärjestelmään liittyvän byrokratian vähentämistä
• osallisuuden ja merkityksellisyyden tuntua
• yrittäjyyden kasvua
• työntekoon kannustamista julkistaloudellisesti kestävällä tavalla.

Kansalaispalkan toteuttamiseksi on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Yksi yleisimmin keskusteluissa esitetty malli on kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille ja vakituisesti maassa asuville henkilöille maksettava verovapaa perustulo, joka riittäisi kattamaan peruselinkustannukset.

Ajatus on hieno. Mallin rahoitus ja käyttöönotto vaatii kuitenkin verotuksen uudistamista, tulonsiirtojen leikkaamista ja julkisten menojen uudelleenarviointia. Nämä toimet vievät todennäköisesti useita vuosia jos ei vuosikymmeniä.

Suomen lisäksi erilaisia perustuloon liittyviä kokeiluita on tehty maailmalla runsaasti. Kansalaispalkkaan verrattavia toimia on kokeiltu ainakin Hollannissa, Yhdysvalloissa, Kandassa, Intiassa, Saksassa ja Sveitsissä. Iran on kuitenkin ainoa maa jossa perustulo on jo pysyvässä käytössä (Business Insider, 2017).

Kansalaispalkka ja kokeilukulttuuri

Suomessa vuosina 2017-2018 tehty perustulokokeilu osoitti, että malli ei juuri vaikuttanut työllisyyden lisääntymiseen (Valtioneuvosto, 2020). Kokeilun tuloksiin vaikutti myös samaan aikaan käyttöönotettu aktiivimalli sekä kokeiluhavaintojen vähäisyys.

Työelämäprofessori Olli Kankaan (Sosiaalivakuutus, 2019) mukaan monimutkaiseen sosiaaliturvajärjestelmään on haastavaa kykeä perustulon kaltainen malli, koska yksinkertaisten kokeiluidenkin tekeminen kompleksisessa kokonaisuudessa on vaikeaa. Kokeilukulttuurin kehittyminen on kuitenkin tärkeää, sillä julkisektorin rooli palveluinnovaatioiden aktiivisena edistäjänä ja hyödyntäjänä on jatkuvasti kasvamassa. Tällainen rooli vaatii huomattavasti nykyistä rohkeampia ja kehittyneempiä tapoja toimia organisaatiorajat ylittäen sekä uskallusta uusiin avauksiin, kokeiluihin ja innovaatioihin. (Tutkimus- ja innovaationeuvosto, 2014.)

Myös perustulon ja kansalaispalkan osalta tarvitsemme rohkeampia kokeiluita. Tässä esitettynä yksi sellainen.

Ratkaisu: kuukausittainen kansalaispalkka ja Gigi-mobiilipalvelu

Tämä ratkaisumalli kansalaispalkasta lähtee liikkeelle ajatuksesta, jossa kansalaisten avustaminen ei ole täysin vastiikkeetonta, vaan oman aktiivisuuden mukaisesti määrittyvää. Konseptin avulla pyritään erityisesti edistämään kansalaisten aktiivisuutta, osallisuuden tunnetta yhteiskunnassa, työllistymistä, yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä sekä parantamaan kansalaisen toimeentulon mahdollisuuksia.

Konseptissa kaikilla yli 18-vuotiailla Suomen kansalaisilla on kuukausittain käytössään 250 euron kansalaispalkka, joka maksetaan Gigi-palveluun. Palkkaa ei voi siirtää omalle pankkitililleen vaan sillä voi ostaa muiden kansalaisten tarjoamia palveluita, eli gigejä.

Gigit ovat kenen tahansa yksittäisen kansalaisen tarjoamaa palvelua, kuten pientä remontointia, muuttoapua, ikkunoiden pesemistä, älypuhelinten asennusta, koiran ulkoiluttamista, lumenluontia, asiointiapua, ruohon leikkaamista, tavaroiden noutamista, työkalujen lainausta tai keskusteluseuraa.

Oman osaamisen tai omistamansa tavarat voi siis valjastaa palveluksi, jota myymällä voi ansaita ylimääräistä tuloa. Yhteiskunnan tarjoaman kuukausittaisen kansalaispalkan avulla luodaan siis julkinen markkinapaikka kaikille kansalaisille.

Kansalaispalveluiden myyminen ja ostaminen

Yksittäinen kansalainen voi ostaa erilaisia kansalaispalveluita 250 euron arvosta kuukaudessa käyttäen kansalaispalkkaa. Mikäli kansalainen ei käytä koko summaa, käyttämättä jäävä raha ei siirry seuraavalle kuukaudelle. Kansalaispalkka maksetaan kuukausittain, joten Gigi-tilillä on aina maksimissaan 250 euroa käytettävissä kuukauden alussa.

Kansalainen voi myydä tarjoamiaan palveluita niin paljon kuin haluaa, ja niistä ansaittu raha siirtyy Gigi-tilille. Tältä tililtä rahaa voi siirtää verottomasti omalle pankkitilille enintään 750 euroa kuukaudessa ilman vaikutusta mahdollisiin sosiaaliturvaetuuksiin tai muihin tuloihin.

Tarjoamalla erilaisia palveluita kansalainen voi saada merkittävää arjen lisätuloa, jos niin haluaa. Gigi-palvelun avulla voi myös testata oman liikeidean toimivuutta kevyesti ja nopeasti ennen yrityksen perustamista.

Kansalaispalvelun myyminen ja ostaminen Gigi-sovelluksessa

Maija tarjoaa kansalaispalveluna älypuhelinten käyttöönoton avustamista. Jaakko puolestaan haluaa ostaa itselleen tällaisen palvelun.

Mobiilisovelluksen esimerkki

Gigi-mobiilipalvelu on helppokäyttöinen, kaikilla alustoilla toimiva sovellus. Avausnäkymästä (kuva 1) käyttäjä näkee kuluvan kuukauden osalta sen, kuinka paljon hän on myynyt tai ostanut kansalaispalveluita. Näkymässä on esillä myös aiempien kuukausien tiedot.

Gigit-osiossa (kuva 2) käyttäjä näkee tulossa olevat palvelut eli gigit, jotka hän on myynyt tai ostanut. Osiossa voi lähettää viestejä palvelun tarjoajalle sekä raportoida mahdollisista palvelua koskevista ongelmista Gigin ylläpitäjälle.

Etsi-näkymässä (kuva 3) käyttäjä voi selata tai hakea tarjolla olevia kansalaispalveluita. Palvelut on ryhmitelty aihealueittain ja niiden esittämistä voi suodattaa usein eri tavoin.

Löydettyään ja valittuaan mieleisen palvelun, käyttäjä näkee (kuva 4) kyseisen palvelun kuvauksen, hinnan ja palvelun arviot. Käyttäjä voi ostaa tai tilata palvelun valitsemalla tarjotuista ajankohdista itselleen sopivimman.

Profiili-osiossa (kuva 5) käyttäjä voi hallita sovelluksen oletusasetuksia, omia asetuksiaan sekä esimerkiksi notifikaatioihin ja tunnistautumiseen liittyviä asetuksia. Profiilin kautta on myös mahdollista siirtää Gigi-sovelluksella tienattuja tuloja henkilökohtaiselle pankkitililleen (kuva 6).

Lopuksi

Kansalaispalkan konsepti, joka perustuu kansalaispalveluihin ja Gigi-mobiilipalveluun, esittelee uudenlaisen tavan tukea kansalaisten toimeentuloa samalla, kun kannustetaan heitä omaehtoiseen toimintaan ja työllistymiseen. Konsepti haastaa perinteisemmän kansalaispalkan mallin, jossa avustusta jaetaan vastikkeettomasti kaikille.

Onko sinulla ideoita siitä, kuinka konseptia voisi edelleen kehittää? Ota yhteyttä, niin jatkokehitämme Gigi-konseptia sinun ideoihisi perustuen!

Lähteet

Valtioneuvosto. 2020. Perustulokokeilun tulokset: työllisyysvaikutukset vähäisiä, toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi. Viitattu 15.3.2023. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/perustulokokeilun-tulokset-tyollisyysvaikutukset-vahaisia-toimeentulo-ja-psyykkinen-terveys-koettiin-paremmaksi

Business Insider. 2017. Iran tried its own basic income scheme — and people didn’t give up working. Viitattu 15.3.2023. Saatavissa: https://www.businessinsider.com/iran-basic-income-results-2017-5?

Sosiaalivakuutus.fi. 2019. Sosiaali­turvan kokeiluja maailmalla. Viitattu 15.3.2023. Saatavissa: https://sosiaalivakuutus.fi/sosiaaliturvan-kokeiluja-maailmalla/

Tutkimus- ja innovaationeuvosto. 2014. Uudistava Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015–2020. Viitattu 16.8.2022. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/documents/ 10184/4102189/Linjaus2015-2020.pdf/44fa726b-8dcc-418a-b169-edecb98c35c9/Linjaus2015-2020.pdf

The post #2 – Kansalaispalkka first appeared on Disruptedby.