Vaikka henkilökohtaisen avustajan tarve liitetään usein vammaan tai muutoin alentuneeseen toimintakykyyn, avustajasta voisi olla merkittävää hyötyä meille kaikille, aivan arkisessakin elämässä.

Entä jos tämä avustaja ei olisikaan ihminen? Voisiko se olla väsymätön, henkilökohtainen ja oppiva tekoälyapuri?

Yksilöllisen elämäntilannetietoisuuden puute julkisissa palveluissa

Tavallisena kansalaisena minusta tuntuu välillä haastavalta asioida suomalaisten viranomaisten kanssa. Vaikka digitaaliset asiointipalvelut ovat sinällään toimivia, niin käyttäjänä ja kansalaisena tunnen usein hukkuvani viranomaissiiloihin. En välttämättä ymmärrä toimintamahdollisuuksiani erilaisten muutosten keskellä tai millaista yhteiskunnan tukea voisin milloinkin saada. Kokonaisuus on sumea ja tilannetietoisuuden hahmottaminen on vaikeaa.

Kun tarvitsen yhteiskunnan tuottamia palveluita, tukea tai tietoa, niin viranomaisen ensimmäinen olettama on useimmiten se, että osaan sijoittaa itseni johonkin tiettyyn elämäntilanteeseen. Asiointia helpottaa myös se, jos tiedän mitä olen etsimässä.

Miksi näin on?

Hyvin usein julkisektorin palveluiden rakenne suunnitellaan elämäntilannelähtöiseksi, mutta kansalaisen henkilökohtaisen elämäntilanteen huomioiminen on usein lähes olematonta. Elämäntilanteita käsitellään geneerisinä, samankaltaisuuksista koostuvina joukkoina. Elävässä elämässä yksittäiseen elämäntilanteeseen kuuluvan henkilön tilanne voi kuitenkin poiketa merkittävillä tavoilla keskimäärin samassa tilanteessa olevista henkilöistä.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa opiskeluiden aloittaminen.

Opintoja aloittavan henkilön tilanne voi poiketa merkittävästi ”keskiarvoisesta” opiskelevasta nuoresta. Hän voi olla esimerkiksi ulkomaalainen tai Suomeen opintojen perässä muuttava ja vain vähän kieltä osaava. Hän voi olla perheellinen, yksinhuoltaja, eroamassa tai muuttamassa kihlattunsa kanssa yhteen. Hän voi olla rikas, köyhä, velkojen kanssa painiva tai vaikkapa mielenterveyskuntoutuja. Hän voi olla ilman minkäänlaisia tukiverkostoja elävä tai täysin eri kulttuurista ponnistava henkilö. Henkilö voi olla vahvasti itseohjautuva, passiivinen, pelokas tai masentunut. Hän ei myöskään välttämättä ole edes nuori. Henkilö voi aloittaa tutkinto-opiskelun, muun opiskelun, olla täydennysopiskelija tai jatkaa aiemmin keskenjääneitä opintojaan.

Kuinka lukemattomien eri kombinaatioiden viidakossa voin löytää oikea-aikaisesti omaan tilanteeseeni olennaisti kuuluvan tiedon, palvelut sekä yhteiskunnan tuen?

Erityisesti elämän muutostilanteissa henkilön kognitiivinen tai fyysinen jaksaminen voi olla uhattuna. Selvityminen sekä tiedon ja palveluiden aktiivinen etsiminen voi tuntua ylitsepääsemättömän raskaalta, jos oikea-aikaista apua ei ole saatavilla.

Tekoälyavustaja auttaa, mutta ei kontrolloi

Tekoälyyn pohjautuva avustaja voi olla hyödyllinen apu monessa arjen tilanteessa. Tällainen avustaja voi esimerkiksi auttaa henkilöä löytämään tietoa, muistuttamaan tärkeistä asioista, hallitsemaan aikatauluja, tekemään päätöksiä ja jopa suorittamaan tehtäviä henkilön puolesta.

Tekoälypohjaisen avustajan ominaisuuksia ovat mm. nopeus, tarkkuus, käytettävyys ja skaalautuvuus. Avustaja voi käyttää erilaisia teknologioita, kuten puheentunnistusta, kuvantunnistusta, luonnollisen kielen prosessointia ja koneoppimista, jotta se voi ymmärtää käyttäjän tarpeita ja vastata niihin nopeasti ja tarkasti – jopa proaktiivisesti.

Tällainen avustaja voi olla erityisen hyödyllinen henkilöille, joilla on esimerkiksi muistiongelmia tai muita neurologisia sairauksia, jotka vaikuttavat heidän kykyynsä suorittaa päivittäisiä tehtäviä. Tekoälypohjaisen avustajan käyttö voi myös olla hyödyllistä ihmisille, jotka tarvitsevat apua esimerkiksi päätöksenteossa.

Voisiko ihmisen elämänkaaren mukana kulkea oma tekoälyyn perustuva avustaja, joka oppisi tehdyistä ratkaisuista ja elämässä tapahtuneista asioista? Avustaja voisi yhdistää keräämäänsä tietoa sekä tietoon pohjautuen ehdottaa kansalaiselle oikea-aikaisia toimintoja, juuri hänen tilanteessaan.

Konsepti: ”AI/Vaste” – henkilökohtainen, sinut ja elämäsi tilanteet tunteva tekoälyavustaja

Kun ihminen syntyy, hänelle luodaan henkilötunnuksen ohella automaattisesti myös oma henkilökohtainen tekoälyavustaja, AI/Vaste. Tämä avustaja kulkee mukana läpi elämän ja kehittyy jatkuvasti älykkäämmäksi, kun se ymmärtää henkilön elämän varrella kertynyttä dataa sekä tehtyjä päätöksiä.

AI/Vaste on yhteydessä julkishallinnon tietovarastoihin ja osaa hyödyntää sekä julkisista lähteistä saatavaa tietoa, että avustettavan omaa henkilökohtaista dataa. Näitä tietoja yhdistelemällä avustaja voi tarjota henkilölle tietoja tai palveluita, joita avustettava ei välttämättä itse edes osaa tunnistaa.

AI/Vaste on myös yhdistettynä muiden perheenjäsenten omiin avustajiin. Perhekunnasta saatavan yhdistelmätiedon avulla esimerkiksi puolisosta tai perheen tilanteesta riippuvaisia palveluita tai sosiaalietuuksia pystytään siten optimoimaan – ja myös automatisoimaan.

Kuinka ja missä tällaista tekoälyavustajaa voi käyttää?

Tässä konseptissa tekoälyavustajan eli oman AI/Vasten käyttöliittymänä toimii henkilökohtainen älypuhelin ja siinä oleva sovellus. Sovellus ilmoittaa käyttäjälle keskustelevan käyttöliittymän avulla asioista, johon avustettavan kannattaa reagoida ja hoitaa henkilön puolesta arkisia asioita. AI/Vaste voi kysyä avustettavalta esimerkiksi lupaa lähettää viranomaiselle jokin häntä koskeva tieto tai se voi kertoa avustettavan elämänmuutoksen johdosta tapahtuvaan toimeentulon optimointimahdollisuuteen. Se voi myös muistuttaa käyttäjää esimerkiksi lääkkeiden ottamisesta reseptin mukaisesti.

Käyttäjä voi tietenkin myös itse kysyä apua avustajalta esimerkiksi puhumalla:

”Hei Vaste, mietimme tyttöystäväni kanssa muuttamista yhteiseen vuokra-asuntoon Lahteen. Vuokra on noin 850 euroa kuussa. Minä jatkan opintojani ja tyttöystäväni omia opintojaan, tulomme eivät muutu. Voitko kertoa, mitä eri tukia voimme saada, kuinka paljon ja voitko myös esitäyttää kaikki hakemukset?”

AI/Vasten päänäkymässä (kuva 1) käyttäjä näkee uusimmat ja tärkeimmät asiat, joihin hänen tulisi reagoida. AI/Vaste voi esimerkiksi havaita ja ilmoittaa henkilön passin vanhenevan lähiaikoina. Jos käyttäjä haluaa, hän voi avata AI/Vasten kanssa tähän liittyvän keskustelun (kuva 2). Keskustelun myötä avustaja voi tehdä uuden passihakemuksen sekä varata Poliisin ajanvarauspalvelusta henkilölle sopivan ajan. Sovellus voi myös tehdä esimerkiksi reseptien uusimispyyntöjä ja muistuttaa henkilöä lääkkeiden ottamisesta reseptin mukaisesti (Kuva 3).

Käyttäjä voi myös aloittaa itse keskustelun AI/Vasten kanssa ja tiedustella esimerkiksi asumiseen liittyviä asioita (kuva 4). Sovellus analysoi käyttäjän ilmoittamia tietoja sekä hänestä jo tiedossaan olevaa dataa ja osaa ehdottaa niiden pohjalta oikeanlaisia toimintoja.

AI/Vaste myös listaa käyttäjän kansalaishistoriaa sekä elämän aikana tehtyjä erilaisia ratkaisuita (kuva 5). Kansalaisen ei tarvitse kaivaa itse omia tietojaan eri viranomaisten asiointipalveluista. AI/Vaste esittää tiedot kronologisesti, suodatettuna tai käyttäjän antamien hakuehtojen perusteella.

Ai/Vaste huolehtii käyttäjälle tärkeistä arkisista asioista, vaikka puhelin olisi lukittuna ja sovellus taustalla suljettuna (Kuva 7).

Koska kyseessä on sensitiivinen palvelu, tietoturvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Käyttäjä voi luonnollisesti itse määrittää mihin henkilökohtaisiin tietoihin avustajasovelluksella on pääsy. AI/Vastessa käyttäjä voi hallita oman avustajasovelluksensa yhteyttä muihin avustajiin sekä viranomaistahoihin (kuva 6).

Sovelluksessa on myös käytössä vahva tunnistautuminen, biotunnistautuminen ja se osaa tunnistaa myös oikean käyttäjän äänen.

Lopuksi

Tekoälyavustajakonsepti AI/Vaste esittelee uudenlaisen tavan tukea kansalaisten elämää. Konsepti tarjoaa esimerkin siihen, kuinka julkisten palveluiden ja tietosisältöjen viidakossa teknologia voisi auttaa ja tarjota relevantteja, henkilökohtaisia toimintaehdotuksia.

Tämänhetkiset laajoihin kielimalleihin ja tekoälyyn pohjautuvat sovellukset kuten esimerkiksi ChatGPT, Google Bard ja Dall-E toimivat jo hämmästyttävällä tavalla. Olisiko tekoälyloikan aika myös julkisten palveluiden tarjoamisessa kansalaisille?

Onko sinulla ideoita siitä, kuinka konseptia voisi edelleen kehittää? Ota yhteyttä, niin jatkokehitämme AI/Vaste -avustajakonseptia sinun ideoihisi perustuen!

The post #3 – Henkilökohtainen tekoälyavustaja first appeared on Disruptedby.

• työllisyyden lisäämistä
• hallinnon toiminnan tehostamista
• tasa-arvoisuuden kehittämistä
• inklusiivisuuden lisäämistä yhteiskunnassa
• köyhyyden ja väliinputoamisen vähentämistä
• sosiaaliturvajärjestelmään liittyvän byrokratian vähentämistä
• osallisuuden ja merkityksellisyyden tuntua
• yrittäjyyden kasvua
• työntekoon kannustamista julkistaloudellisesti kestävällä tavalla.

Kansalaispalkan toteuttamiseksi on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Yksi yleisimmin keskusteluissa esitetty malli on kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille ja vakituisesti maassa asuville henkilöille maksettava verovapaa perustulo, joka riittäisi kattamaan peruselinkustannukset.

Ajatus on hieno. Mallin rahoitus ja käyttöönotto vaatii kuitenkin verotuksen uudistamista, tulonsiirtojen leikkaamista ja julkisten menojen uudelleenarviointia. Nämä toimet vievät todennäköisesti useita vuosia jos ei vuosikymmeniä.

Suomen lisäksi erilaisia perustuloon liittyviä kokeiluita on tehty maailmalla runsaasti. Kansalaispalkkaan verrattavia toimia on kokeiltu ainakin Hollannissa, Yhdysvalloissa, Kandassa, Intiassa, Saksassa ja Sveitsissä. Iran on kuitenkin ainoa maa jossa perustulo on jo pysyvässä käytössä (Business Insider, 2017).

Kansalaispalkka ja kokeilukulttuuri

Suomessa vuosina 2017-2018 tehty perustulokokeilu osoitti, että malli ei juuri vaikuttanut työllisyyden lisääntymiseen (Valtioneuvosto, 2020). Kokeilun tuloksiin vaikutti myös samaan aikaan käyttöönotettu aktiivimalli sekä kokeiluhavaintojen vähäisyys.

Työelämäprofessori Olli Kankaan (Sosiaalivakuutus, 2019) mukaan monimutkaiseen sosiaaliturvajärjestelmään on haastavaa kykeä perustulon kaltainen malli, koska yksinkertaisten kokeiluidenkin tekeminen kompleksisessa kokonaisuudessa on vaikeaa. Kokeilukulttuurin kehittyminen on kuitenkin tärkeää, sillä julkisektorin rooli palveluinnovaatioiden aktiivisena edistäjänä ja hyödyntäjänä on jatkuvasti kasvamassa. Tällainen rooli vaatii huomattavasti nykyistä rohkeampia ja kehittyneempiä tapoja toimia organisaatiorajat ylittäen sekä uskallusta uusiin avauksiin, kokeiluihin ja innovaatioihin. (Tutkimus- ja innovaationeuvosto, 2014.)

Myös perustulon ja kansalaispalkan osalta tarvitsemme rohkeampia kokeiluita. Tässä esitettynä yksi sellainen.

Ratkaisu: kuukausittainen kansalaispalkka ja Gigi-mobiilipalvelu

Tämä ratkaisumalli kansalaispalkasta lähtee liikkeelle ajatuksesta, jossa kansalaisten avustaminen ei ole täysin vastiikkeetonta, vaan oman aktiivisuuden mukaisesti määrittyvää. Konseptin avulla pyritään erityisesti edistämään kansalaisten aktiivisuutta, osallisuuden tunnetta yhteiskunnassa, työllistymistä, yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä sekä parantamaan kansalaisen toimeentulon mahdollisuuksia.

Konseptissa kaikilla yli 18-vuotiailla Suomen kansalaisilla on kuukausittain käytössään 250 euron kansalaispalkka, joka maksetaan Gigi-palveluun. Palkkaa ei voi siirtää omalle pankkitililleen vaan sillä voi ostaa muiden kansalaisten tarjoamia palveluita, eli gigejä.

Gigit ovat kenen tahansa yksittäisen kansalaisen tarjoamaa palvelua, kuten pientä remontointia, muuttoapua, ikkunoiden pesemistä, älypuhelinten asennusta, koiran ulkoiluttamista, lumenluontia, asiointiapua, ruohon leikkaamista, tavaroiden noutamista, työkalujen lainausta tai keskusteluseuraa.

Oman osaamisen tai omistamansa tavarat voi siis valjastaa palveluksi, jota myymällä voi ansaita ylimääräistä tuloa. Yhteiskunnan tarjoaman kuukausittaisen kansalaispalkan avulla luodaan siis julkinen markkinapaikka kaikille kansalaisille.

Kansalaispalveluiden myyminen ja ostaminen

Yksittäinen kansalainen voi ostaa erilaisia kansalaispalveluita 250 euron arvosta kuukaudessa käyttäen kansalaispalkkaa. Mikäli kansalainen ei käytä koko summaa, käyttämättä jäävä raha ei siirry seuraavalle kuukaudelle. Kansalaispalkka maksetaan kuukausittain, joten Gigi-tilillä on aina maksimissaan 250 euroa käytettävissä kuukauden alussa.

Kansalainen voi myydä tarjoamiaan palveluita niin paljon kuin haluaa, ja niistä ansaittu raha siirtyy Gigi-tilille. Tältä tililtä rahaa voi siirtää verottomasti omalle pankkitilille enintään 750 euroa kuukaudessa ilman vaikutusta mahdollisiin sosiaaliturvaetuuksiin tai muihin tuloihin.

Tarjoamalla erilaisia palveluita kansalainen voi saada merkittävää arjen lisätuloa, jos niin haluaa. Gigi-palvelun avulla voi myös testata oman liikeidean toimivuutta kevyesti ja nopeasti ennen yrityksen perustamista.

Kansalaispalvelun myyminen ja ostaminen Gigi-sovelluksessa

Maija tarjoaa kansalaispalveluna älypuhelinten käyttöönoton avustamista. Jaakko puolestaan haluaa ostaa itselleen tällaisen palvelun.

Mobiilisovelluksen esimerkki

Gigi-mobiilipalvelu on helppokäyttöinen, kaikilla alustoilla toimiva sovellus. Avausnäkymästä (kuva 1) käyttäjä näkee kuluvan kuukauden osalta sen, kuinka paljon hän on myynyt tai ostanut kansalaispalveluita. Näkymässä on esillä myös aiempien kuukausien tiedot.

Gigit-osiossa (kuva 2) käyttäjä näkee tulossa olevat palvelut eli gigit, jotka hän on myynyt tai ostanut. Osiossa voi lähettää viestejä palvelun tarjoajalle sekä raportoida mahdollisista palvelua koskevista ongelmista Gigin ylläpitäjälle.

Etsi-näkymässä (kuva 3) käyttäjä voi selata tai hakea tarjolla olevia kansalaispalveluita. Palvelut on ryhmitelty aihealueittain ja niiden esittämistä voi suodattaa usein eri tavoin.

Löydettyään ja valittuaan mieleisen palvelun, käyttäjä näkee (kuva 4) kyseisen palvelun kuvauksen, hinnan ja palvelun arviot. Käyttäjä voi ostaa tai tilata palvelun valitsemalla tarjotuista ajankohdista itselleen sopivimman.

Profiili-osiossa (kuva 5) käyttäjä voi hallita sovelluksen oletusasetuksia, omia asetuksiaan sekä esimerkiksi notifikaatioihin ja tunnistautumiseen liittyviä asetuksia. Profiilin kautta on myös mahdollista siirtää Gigi-sovelluksella tienattuja tuloja henkilökohtaiselle pankkitililleen (kuva 6).

Lopuksi

Kansalaispalkan konsepti, joka perustuu kansalaispalveluihin ja Gigi-mobiilipalveluun, esittelee uudenlaisen tavan tukea kansalaisten toimeentuloa samalla, kun kannustetaan heitä omaehtoiseen toimintaan ja työllistymiseen. Konsepti haastaa perinteisemmän kansalaispalkan mallin, jossa avustusta jaetaan vastikkeettomasti kaikille.

Onko sinulla ideoita siitä, kuinka konseptia voisi edelleen kehittää? Ota yhteyttä, niin jatkokehitämme Gigi-konseptia sinun ideoihisi perustuen!

Lähteet

Valtioneuvosto. 2020. Perustulokokeilun tulokset: työllisyysvaikutukset vähäisiä, toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi. Viitattu 15.3.2023. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/perustulokokeilun-tulokset-tyollisyysvaikutukset-vahaisia-toimeentulo-ja-psyykkinen-terveys-koettiin-paremmaksi

Business Insider. 2017. Iran tried its own basic income scheme — and people didn’t give up working. Viitattu 15.3.2023. Saatavissa: https://www.businessinsider.com/iran-basic-income-results-2017-5?

Sosiaalivakuutus.fi. 2019. Sosiaali­turvan kokeiluja maailmalla. Viitattu 15.3.2023. Saatavissa: https://sosiaalivakuutus.fi/sosiaaliturvan-kokeiluja-maailmalla/

Tutkimus- ja innovaationeuvosto. 2014. Uudistava Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015–2020. Viitattu 16.8.2022. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/documents/ 10184/4102189/Linjaus2015-2020.pdf/44fa726b-8dcc-418a-b169-edecb98c35c9/Linjaus2015-2020.pdf

The post #2 – Kansalaispalkka first appeared on Disruptedby.